Summer school 2016: Producing Girlish Knowledge Nordic summer school on creative methods in girlhood studies and girl work

Villa Salin, Tiirisaarentie 2, Helsinki

Extended deadline: please send in your abstract by 22nd April!

23–26 August 2016

The aim of this summer school is to promote interdisciplinary methodological thinking in the area of Girls Studies. It brings together researchers and practitioners in the area of girl work and artists who are interested in provoking critical feminist discussion. The working methods of the summer school are based on dialogue between the diverse group of participants.

The summer school is organized by the Finnish Network for Girls Studies and The Finnish Youth Research Society in co-operation with FlickForsk! The Nordic Network for Girlhood Studies. The confirmed keynote speakers are Associate Professor Ulrika Dahl (Gender Studies, Södertörn University), Professor Elina Oinas (Sociology, Swedish School of Social Science) and feminist scholar and artist Saara Särmä (University of Tampere). The complete list of speakers will be announced in May.

The program consists of plenaries, paper sessions and workshops. The composition of the keynote speakers reflects the interdisciplinary nature of the event and includes academic scholars, girl workers and artists.

We welcome paper proposals primarily from PhD students and researchers of Social Sciences, Humanities and Education who are working with a thesis/research project on girls, girlhood, youth and gender. The summer school offers a forum for developing methodological knowledge in respective studies of participants as well as co-creating ways to analyze different manifestations of girlhood in Nordic countries.

Submissions: Abstracts of 250 words should be submitted here by 22nd April 2016. All submissions should be accompanied by brief bio. The selection of participants will be announced 9 May 2016. All participants are expected to send in a paper of six pages by 8 August 2016.

The summer school venue is Villa Salin, an atmospheric villa located in beautiful surroundings by the seaside in Helsinki, Finland. Villa Salin is owned by the Finnish Feminist Association Unioni. Further information: http://www.naisunioni.fi/english

The conference fee will be 150 € and it will include summer school program, and all meals in Villa Salin. Unfortunately we are not able to cover travel and accommodation costs.

We have reserved accommodation at Villa Salin for the speakers. We encourage participants to book their accommodation either at Villa Salin (168€/three nights; the villa provides accommodation for 10 participants in total) or in one of the nearby AirBnb’s in Lauttasaari area. The closest hotel is Holiday Inn Ruoholahti:http://www.finland.holidayinn.com/hotellit/holiday-inn-helsinki-west-ruoholahti

Mainokset

CFP: Tyttötutkijatapaaminen/Flickforskningsträff 12.5.2015

Esitelmäkutsu: Nuorisotutkimuksen avoin tutkijaseminaari ja tyttötutkijatapaaminen 

Tieteiden Talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) 12.5.2015 klo 10–17
Tyttötutkimusverkosto järjestää tutkijatapaamisen, joka tarjoaa tilaisuuden keskustella tyttötutkimuksellisista aiheista, aineistoista ja lähestymistavoista monitieteisessä seurassa, esitellä työpapereita ja saada kommentteja niihin. Tapaaminen on osa Nuorisotutkimusverkoston avointen tutkijaseminaarien sarjaa, ja siihen ovat tervetulleita niin varttuneemmat tieteentekijät kuin graduntekijät.
Tapaamisen aluksi kuullaan kaksi avauspuheenvuoroa, jotka perustuvat tuoreisiin väitöskirjatutkimuksiin. Avauspuheenvuorot pitävät PD Lotta Palmgren (Åbo Akademi) ja FT Heta Mulari (Turun yliopisto).
Seminaariin voi tarjota kahdenlaisia papereita ja esitelmiä sekä suomeksi että ruotsiksi:
1) Noin kymmensivuinen teksti, joka voi olla osa opinnäytetyöstä, artikkelikäsikirjoitus, tutkimussuunnitelma tai osa muusta käsikirjoituksesta. Seminaarityöskentely perustuu etukäteen lähetettyjen käsikirjoitusten kommentoinnille eikä kirjoittajan tarvitse valmistella lyhyttä esittelyä pidempää esitelmää.
2) Aineiston analyysiin painottuva esitelmä, jota varten kirjoittajat lähettävät etukäteen noin kolmesivuinen synopsiksen tutkimuskysymyksistä, aineistosta ja analyysitavoista. Itse seminaarissa kirjoittaja esittelee aineistopätkän ja sen analyysin, josta keskustellaan yhdessä.
Jokaiselle esitelmälle varataan etukäteen myös kommentaattori.
Esitelmän pitämisestä kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan maanantaihin 13.4. mennessä tyttötutkimusverkoston koordinaattorille, Heta Mularille, heta.mulari@utu.fi
Ilmoittautuessa on hyvä mainita ainakin seuraavat asiat: alustuksen aihe,  lähtökohdat ja muoto (käsikirjoitus vai aineistoesittely), tutkimuksen vaihe ja mahdollinen laajempi konteksti (opinnäyte tms.) sekä mahdollinen toive siitä, kenet haluaisi kommentoimaan omaa paperiaan.
Seminaarin ohjelma julkistetaan myöhemmin huhtikuussa, jolloin myös ilmoittautumislinkki tapahtumaan avautuu (ks. tapahtuman sivut: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tapahtumat/tyttotutkijaseminaari​ ) Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki tyttötutkimuksesta ja käsiteltävistä aiheista kiinnostuneet osallistujat. Tilaisuus on maksuton.
Käsikirjoitukset tai aineistosynopsikset lähetetään järjestäjille 5.5 mennessä, jonka jälkeen ne toimitetaan sähköpostitse kaikille seminaariin ilmoittautuneille.
Lisätietoja:
FT Heta Mulari
heta.mulari@utu.fi
VTT Sanna Aaltonen
sanna.aaltonen@nuorisotutkimus.fi
Lisätietoja Nuorisotutkimusverkoston seminaaritoiminnasta erikoissuunnittelija, Kaisa Vehkalahdelta, kaisa.vehkalahti@nuorisotutkimus.fi
***
***
Flickforskningsträff den 12.5.2015
Vetenskapernas hus (Kirkkokatu 6, Helsinki) 12.5.2015 kl 10–17
Det finländska nätverket för flickforskning (Tyttötutkimusverkosto) ordnar en forskarträff, som erbjuder möjligheten att diskutera tvärvetenskapliga frågeställningar, ämnen, material och metod inom flickforskning. Dessutom erbjuds möjlighet att presentera pågående forskningsarbete och texter, samt få kommentarer på dessa. Denna träff är en del av det Finska ungdomsforskningssällskapets öppna forskningsseminarium, vilket innebär att både forskare och graduskribenter är välkomna.
Föredrag och texter kan både erbjudas på svenska och finska.
Som inledning till träffen hålls två längre föredrag som baserar sig på nya doktorsavhandlingar inom forskningsområdet. Dessa föredrag hålls av PD Lotta Palmgren (Åbo Akademi) och FT Heta Mulari (Turun yliopisto).
Det finns möjlighet att erbjuda två olika former av texter och föredrag till seminariet:
1) En ungefär tio sidor lång text som är en del av en magisteruppsats, ett artikelmanuskript, en forskningsplan eller annan form av manuskript. Texten skickas på förhand och kommenteras under seminariet. I detta fall ger författaren endast en mycket kort diskussionsinledande presentation.
2) Ett föredrag där tyngdpunkten ligger på analysen av ett material. Föredragshållaren skickar på förhand en ungefär tre sidor lång sammanfattning av forskningsfrågor, material och analysmetoder. Detta innebär att föredragshållaren presenterar en del av materialet tillsammans med en analys, som deltagarna diskuterar under seminariet.
För samtliga föredrag och texter finns en på förhand utnämnd kommentator.
Intresserade ombeds anmäla sig senast måndagen den 13.4.2015. I samband med anmälan omnämns följande: ämne, utgångspunkter, form (manuskript eller materialanalys), det pågående arbetets skede, eventuell större kontext (t.ex. magisteruppsats, artikel, forskningsplan), samt eventuellt önskemål gällande kommentator för föredraget/texten. Anmälningar tas emot av flickforskningsnätverkets koordinator Heta Mulari (heta.mulari@utu.fi).
Snarast möjligast, efter 13.4, publiceras seminariets program.(http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sv/flickforskningstraff) Därefter kan alla som är intresserade av flickforskning och dess teman, men inte vill hålla föredrag eller presentera text, anmäla sig via Finska ungdomsforskningssällskapets hemsidor.
Texter eller sammanfattningar skickas till organisatörerna senast den 5.5.2015, varpå dessa distribueras via e-post till de anmälda.
För mer information om flickforskningsträffen:
FT Heta Mulari
heta.mulari@utu.fi
VTT Sanna Aaltonen
sanna.aaltonen@nuorisotutkimus.fi
För mer information om ungdomsforskningssällskapets övriga seminarier:
specialplanerare Kaisa Vehkalahti
kaisa.vehkalahti@nuorisotutkimus.fi

Pohjoismaista tyttötutkimusta Uumajassa

Tyttötutkimusverkosto ja FlickForsk! järjestävät Uumajassa g14 – Att utmana makten -konferenssissa 28.11.2014 paneelikeskustelun pohjoismaisesta tyttötutkimuksesta. Keskustelussa pohditaan pohjoismaisen tyttötutkimuksen metodologisia ja teoreettisia erityiskysymyksiä sekä tulevaisuudennnäkymiä.

Paneelikeskustelun otsikkona on Nordisk flickforskning: Kunskap och kritik på tröskeln till tweenieåldern.

Paneelikeskusteluun osallistuvat:

Bodil Formark
Jenny Jarlsdotter Wikström
Åsa Karlsson Sjögren
Linda Arnell
Maria Strömbäck
Maria Margareta Österholm
Heta Mulari
Myry Voipio

Lue lisää konferenssista täältä.

Girlhood Studies Research Meeting, 31 October 2013

Tyttötutkimus & FlickForsk! presents

Girlhood Studies Research Meeting
31 October 2013, Åbo Akademi University, Turku, Finland
Tyttötutkimusverkosto, The Finnish Network for Girls’ Studies, and FlickForsk! Nordic Network for Girlhood Studies will in the autumn organize a multidisciplinary research meeting at Åbo Akademi University for researchers who are doing work on girls and girlhood. The meeting will start in the morning and continue throughout the day. In the evening a dinner as well as a pre-release publication party for the forthcoming Nordic theme issue of Girlhood Studies: An Interdisciplinary Journal will be organized.

Keynote speakers are Bodil Formark (Umeå University) and Elina Paju (University of Helsinki). Bodil is currently working on a postdoc project about how women’s history has been used in various pro-girl empowerment projects and children’s literature. Elina defended her PhD on materiality, embodiment, agency and little girls in March 2013.

We warmly welcome papers from researchers, postgraduates as well as undergraduate students of different disciplinary approaches. The topics of the papers could include, for example, girl cultures, girlhood in media and literature, girls in history or girls, materiality and embodiment.
The meeting will offer an opportunity to present and discuss ongoing research on girls and girlhood. If you wish to present a paper, please submit a paper about your research (2-3 pages) with your name, affiliation and contact information to Heta Mulari (heta.mulari@utu.fi) and Bodil Formark (bodil.formark@historia.umu.se) Deadline for submission of abstract is 2 October 2013. If you would like to participate without presenting a paper, please send your name, affiliation and contact information to us. Programme and additional information will be sent out shortly after the submission deadline.

Tyttötutkimusverkosto, Finnish Network for Girls’ Studies (founded in 2006) is a multidisciplinary research network that brings together researchers who focus on girls, girlhood and girl culture. The network is an independent sub-network of the Finnish Youth Research Society. The network maps and promotes girls’ studies in Finnish universities, plans and organizes education and advances visibility of girls’ studies in Finland. In addition, the aim of the network is to improve and support international academic co-operation.

FlickForsk! Nordic Network for Girlhood Studies (founded in 2008) is a research network for researchers within the humanities and social sciences who are doing work on girls, girls’ culture and girlhood. The name FlickForsk is an abbreviated fusion of the Swedish words for “girl” (flicka) and “research” (forskning). FlickForsk is affiliated with Forum for Gender Studies at Mid Sweden University. The primary aim of the network is to arrange academic events and provide a meeting space for academics doing work within the field of Girlhood Studies in the Nordic region, to find ways to collaborate and exchange research results with researchers outside the Nordic region.

Avainsanat:

Tyttötutkijat koolla Helsingissä viime lokakuussa

Järjestyksessään neljäs tyttötutkijatapaaminen Kysymyksiä tytöistä ja tyttötutkimuksesta järjestettiin
Helsingissä 5.10.2012, Naisasialiitto Unionin tiloissa. Tapaamiseen kokoontui tällä kertaa 22 hengen joukko aiheesta kiinnostuneita: eri vaiheessa olevia opiskelijoita, tutkijoita, toimittajia ja tyttötyön tekijöitä ympäri Suomea (tosin Turku oli erityisen voimakkaasti edustettuna).

Aluksi kuulimme Seija-Leena Nevala-Nurmen kattavan alustuksen suojeluskuntaperheen tytöistä historiantutkijan näkökulmasta. Milla Paumo esitteli Naisasialiitto Unionin Tasa-arvoinen Päiväkoti -hanketta, jossa on saavutettu hienoja konkreettisia tuloksia, erityisesti pilottipäiväkodeissa tehtyjen videointien perusteella. Mia Österlundin kertomana kuulimme myös ruotsalaisen kumppanimme, FlickForsk!-verkoston kuulumisia ­– erityisen kiinnostuksella odotamme Girlhood Studies Journalin Nordic-teemanumeroa, jonka toimittamisesta sisarverkostomme on vastuussa.

Iltapäivän tutkimuspapereissa käsiteltiin tyttöyttä eri näkökulmista monien aineistojen valossa. Kotimainen tyttökirjallisuus, somalityttöjen maineen merkitykset, itsetunto ja ruumiinkuva tytöille suunnatun kyselytutkimuksen pohjalta, tyttöenergia populaarikulttuurissa, Gilmoren tytöt tv-sarjan kulttuurihistoriallinen intertekstuaalisuus ja suomalaisen 2000-luvun elokuvan isä-tytär-suhde ovat muun muassa työn alla olevien tutkimuksien aiheita. Keskustelut nykytyttöyden problematiikasta kävivät vilkkaina ja jaoimme yhdessä kokemuksia, kannustusta ja vinkkejä niin tutkimuksien edistämiseen kuin tyttöyden ymmärtämiseenkin.

Tyttötutkijatapaamiseen osallistui myös YLE:n toimittaja Eve Mantu, jonka ohjelma otsikolla Mistä tytöt on oikeasti tehty on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Avainsanat: ,

Tyttötutkijatapaaminen IV: Kysymyksiä tytöistä ja tyttötutkimuksesta (päivitetty ohjelma)

Tyttötutkijatapaaminen IV
Kysymyksiä tytöistä ja tyttötutkimuksesta.

Helsingissä 5.10.2012, Naisasialiitto Unioni klo 10.00-16.00.
Osoite on Bulevardi 11 a 1, 00120 Helsinki. Ovisummerissa lukee Unioni.

Tervetuloa neljänteen Tyttötutkijatapaamiseen!

Tyttötutkimusverkosto järjestää jo perinteeksi muodostuneen tyttötutkijatapaamisen Helsingissä Naisasialiitto Unionin tiloissa perjantaina 5.10 klo 10.15-16.00. Päivän aikana kuunnellaan ja keskustellaan uusista tyttötutkimuksista sekä käsitellään tyttötutkimuksen ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä osallistujien tutkimuspapereiden kautta. Tapaamisessa voidaan pohtia esimerkiksi erilaisia tyttökulttuureita, tyttötutkimuksen suhdetta feminismiin, tutkijan roolia sekä tyttötutkimuksen keskeisiä käsitteitä, kuten toimijuutta, intersektionaalisuutta ja ruumiillisuutta.

Tutkijatapaamisessa kuullaan Heta Mularin ja Karoliina Ojasen alustus tyttötutkimuksen ajankohtaisista teemoista Entäs tytöt -kirjaan pohjautuen sekä Seija-Leena Nevala-Nurmen alustus ”Suojeluskuntaperheen tytöt”, joka perustuu tuoreeseen väitöstutkimukseen. Tämän lisäksi Milla Paumo alustaa OKM:n rahoittamasta Tasa-arvoinen Päiväkoti -hankkeesta.

Toivotamme tervetulleiksi tapaamiseen kaikki jotka ovat kiinnostuneita tyttötutkimuksesta tai tekevät tutkimusta tyttötutkimusaiheista. Myös graduvaiheessa olevien opiskelijoiden tutkimuspaperit ovat tervetulleita!

Tapaamiseen ilmoittaudutaan lähettämällä noin 3 sivun mittainen esittely omasta tutkimuksesta 24.9 mennessä. Mainitse myös kotiyliopistosi ja oppiaineesi. Lähetä esittelysi tyttötutkimusverkoston sähköpostiosoitteeseen: tyttotutkimusverkosto(a)gmail.com

Tapaamiseen voi osallistua myös kuunteluoppilaana ilman tutkimuspaperia. Tässä tapauksessa ilmoittaudu 24.9. mennessä: tyttotutkimusverkosto(a)gmail.com

Lisätietoa päivistä voit kysyä Aino Tormulaiselta: aino.tormulainen(a)gmail.com tai 050-3261646

Päivän ohjelma:
10.15-10.30
Tervetuloa!

10.30-10.50
Heta Mulari & Karoliina Ojanen: Tyttötutkimuksen teemoja: Entäs tytöt -kirjan esittely

10.50-11.20
Seija-Leena Nevala-Nurmi: Suojeluskuntaperheen tytöt

11.20-11.50
Lotta Palmgren: Unga tjejer dominerar bloggandet

11.50-12.30
Lounas (omakustanteinen)

12.30-13.00
Alustus: Milla Paumo: Tasa-arvoinen Päiväkoti –hanke

13.00-16.00
Tutkimuspaperien esittelyt (30min) 10min esitys + 20 min keskustelu

13.00-13.30 Myry Voipio, väitöskirjaprojekti
13.30-14.00 Mari Laakso, MLL:n kyselytutkimus pro gradu
14.00-14.30 Anu Isotalo, väitöskirjaprojekti
14.30-15.00 Aino Tormulainen, väitöskirjaprojekti
15.00-15.30 Noora Kallioniemi, pro gradu
15.30-16.00 Katariina Löfblom, tutkimushanke

Omakustanteinen illanvietto

Avainsanat: ,

Call for Papers: Girlhood Studies. An interdisciplinary journal (Nordic Girls’ Studies: Current Themes and Theoretical Approaches

Call for Papers: Girlhood Studies. An interdisciplinary journal

Nordic Girls’ Studies: Current Themes and Theoretical Approaches

During the last couple of years a vibrant interest in and lively discussion about Girlhood Studies as a research field have emerged in the Nordic countries. In Sweden this discussion has primarily been initiated by the interdisciplinary research network FlickForsk! Nordic Network for Girlhood Studies that, since its inception in 2008, has had its organizational home at Forum for Gender Studies at Mid Sweden University. In the Nordic context the conceptualization of Girls’ Studies as a separate and distinct sub-field to gender research can be regarded as an anomaly in relation both to the institutional, and, in effect, also the intellectual infrastructures of academic life, contemporary societal discourses and gender equality policies. Since the 1970s the gender equality discourse has predominantly rested on a notion of gender likeness. However, many of the researchers who are interested in developing Nordic Girls’ Studies are emphasizing a need for Girls’ Studies precisely because it provides analytical tools for investigating the ambivalent consequences of those supposedly progressive policies and the consequent cultural climate for generations of past girls and for present girls and women. Furthermore, the presence of an established Girlhood Studies field in the Anglo-American countries have, through contrast, become an important method for exploring and formulating questions concerning why “girls” and “girlhood” seem to have become such a tricky and risky conceptual terrain within contemporary Nordic societies.

The research field of Girls’ Studies is currently developing towards a greater degree of international co-operation and firmer organizational structures. This development has highlighted – but also facilitated – the need for a more focused and in-depth discussion on continental, national and/or regional similarities and differences within the field. As a way of promoting this much-needed international dialogue and exchange we now seek to tune into the specific themes and tones of Nordic Girlhood research through a themed issue – Nordic Girls’ Studies: Current Themes and Theoretical Approaches.

We are convinced that the Nordic discussions will be of interest to girlhood researchers everywhere, not least because the Nordic countries with their welfare states have often been perceived from an outsider’s perspective as model societies with strong state support for gender equality. Growing up as a girl in these countries could have been understood, and has been, too easily and intuitively, as Finish sociologist Elina Oinas puts it, in terms of belonging to that exclusive group of “girls who won the lottery”. We invite scholars from all academic disciplines working on various subjects within Nordic Girls’ Studies to this themed issue. We welcome empirical contributions on girls’ lives, girls’ cultures, the various constructions, depictions and portrayals of Nordic girls and girlhoods in literature, art, blogs and other media. We are also interested in comparative evaluations of “the girl” as sign and symbol in Nordic Girls’ Studies and Anglo-American Girls’ Studies. Questions which seem of particular interest include, but are by no means limited to:

* In what ways could Girlhood Studies be regarded as an anomaly within the context of the Nordic welfare states and their permeating gender equality discourse? How can the absence of theorization of girls and girlhood be understood in relation to the presence of a strong and dynamic tradition of Women’s Studies?

* How have girls of various ages and different generations understood and interpreted their lives in relation to the idea of living in “a progressive part of the world”? How has gender, class, nationality and ethnicity interacted in these processes? What differences are there between the Nordic countries? What have various aspects of, for example, globalization and Americanization entailed for the construction of girls and girlhoods in the Nordic countries in regard to cultures, attitudes and life-styles?

* How has the partial dismantling of the welfare state during the last two decades affected girls in regard to issues such as health, education, their school situation and future opportunities? What challenges are girls in the Nordic countries facing today?

 

Presentation of Guest Editors

Annelie Bränström Öhman is Associate Professor in literary studies at the Department of Culture & Media Studies atUmeå University,Sweden. In her research, her academic publications as well as in her teaching she has been oriented towards the three overlapping and diverging areas of feminist theory, creative writing and love. Work on these three themes has resulted in several books and articles, among which can be mentioned studies in modernist erotic poetry and in the love theme in the novels of Sara Lidman. Annelie is also the editor of an anthology on gender and forms of academic writing. In a current research project her focus is set on ”dissident” writing style and politics in connection to the epistemological aspects of novel writing. She is also engaged in the Nordic Girlhood Studies network FlickForsk!. In this field she is foremostly interested in themes like the elasticity of age in literary representations of girlhood and elderly womanhood as well as in the portrayal of distorted girlhood in Stieg Larsson’s Millenium-trilogy.

Bodil Formark attained a Ph.D. in history in 2010 with the dissertation Den välsituerade flickan.Omden svenska flickscoutrörelsens historia 1910-1940 (The Well-Situated Girl. On the History of Swedish Girl Scouting 1910-1940). Bodil is one of the founders and board members of FlickForsk!. She has, in addition, been the network’s coordinator since 2010. She also serves on the steering committee for International Girls Studies Association (IGSA). Bodil is currently doing her postdoc at the Department of historical, philosophical and religious studies atUmeåUniversityon a project that seeks to theorize how girls, women, and elderly women situate themselves and their life-narratives in relation to the historiography of women’s history. She is also interested in how this historiography has been used in inter-generational exchanges and so called “pro-girl empowerment” projects, which have sought to promote feminist awareness about womanhood and women’s history in girls.

Tyttötutkijatapaaminen IV: Kysymyksiä tytöistä ja tyttötutkimuksesta

Tyttötutkijatapaaminen IV

Kysymyksiä tytöistä ja tyttötutkimuksesta

Helsingissä 5.10.2012, Naisasialiitto Unioni klo 10.00-16.00.
Osoite on Bulevardi 11 a 1, 00120 Helsinki. Ovisummerissa lukee Unioni.

Tervetuloa neljänteen Tyttötutkijatapaamiseen!

Tyttötutkimusverkosto järjestää jo perinteeksi muodostuneen tyttötutkijatapaamisen Helsingissä Naisasialiitto Unionin tiloissa perjantaina 5.10 klo 10.15-16.00. Päivän aikana kuunnellaan ja keskustellaan uusista tyttötutkimuksista sekä käsitellään tyttötutkimuksen ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä osallistujien tutkimuspapereiden kautta. Tapaamisessa voidaan pohtia esimerkiksi erilaisia tyttökulttuureita, tyttötutkimuksen suhdetta feminismiin, tutkijan roolia sekä tyttötutkimuksen keskeisiä käsitteitä, kuten toimijuutta, intersektionaalisuutta ja ruumiillisuutta.

Tutkijatapaamisessa kuullaan Seija-Leena Nevala-Nurmen sekä Karoliina Ojasen puheenvuorot, jotka pohjautuvat tuoreisiin väitöskirjoihin. Tämän lisäksi Milla Paumo alustaa OKM:n rahoittamasta Tasa-arvoinen Päiväkoti -hankkeesta.

Toivotamme tervetulleiksi tapaamiseen kaikki jotka ovat kiinnostuneita tyttötutkimuksesta tai tekevät tutkimusta tyttötutkimusaiheista. Myös graduvaiheessa olevien opiskelijoiden tutkimuspaperit ovat tervetulleita!

Tapaamiseen ilmoittaudutaan lähettämällä noin 3 sivun mittainen esittely omasta tutkimuksesta 24.9 mennessä. Mainitse myös kotiyliopistosi ja oppiaineesi. Lähetä esittelysi tyttötutkimusverkoston sähköpostiosoitteeseen: tyttotutkimusverkosto[a]gmail.com

Tapaamiseen voi osallistua myös kuunteluoppilaana ilman tutkimuspaperia. Tässä tapauksessa ilmoittaudu 24.9. mennessä: tyttotutkimusverkosto[a]gmail.com

Lisätietoa päivistä voit kysyä Aino Tormulaiselta: aino.tormulainen[a]gmail.com tai 050-3261646

Päivän alustava ohjelma:

10.15-10.30
Tervetuloa!

10.45-11.15
Alustus: Seija-Leena Nevala-Nurmi: Suojeluskuntaperheen tytöt

11.15-11.45
Alustus: Karoliina Ojanen: Tyttökulttuuri ratsastustalleilla

11.45-12.30
Lounas (omakustanteinen)

12.30-13.00
Alustus: Milla Paumo: Tasa-arvoinen Päiväkoti –hanke

13.00-16.00
Tutkimuspaperien esittelyt

Omakustanteinen illanvietto

Avainsanat: ,

Entäs tytöt julkistettiin!

Entäs tytöt: Johdatus tyttötutkimukseen julkistettiin Helsingissä Tieteiden Talolla 23.9.2011. Kirja on tyttötutkimusverkoston yhteinen projekti, jota alettiin ideoida jo heti verkoston alkumetreillä vuonna 2007. Entäs tytöt on alan ensimmäinen oppikirja, jossa tyttötutkimusta lähestytään teemoittain muun muassa historian, tyttökulttuurien, median, ruumiillisuuden, kirjallisuuden ja koulun kautta.

Julkistamistilaisuudessa kuultiin kirjan sisällöstä toimittajien Heta Mularin, Sanna Aaltosen ja Karoliina Ojasen kertomana. Toimittajien lisäksi kirjoittajakunnan puheenvuorot pitivät historia-aiheisen artikkelin kirjoittanut Saara Tuomaala sekä Elina Oinas, jonka artikkeli käsitteli ruumiillisuutta. Vastapainon kustannuspäällikkö Teijo Makkonen sekä Nuorisotutkimusseuran erityissuunnittelija Tarja Tolonen käyttivät tilaisuudessa kustantajien puheenvuorot.

Kommenttipuheenvuoron piti Sari Näre, joka hahmotti suomalaisen tyttötutkimuksen historiaa 1990-luvulta 2010-luvulle kolmen keskeisen antologian kautta. Letit liehumaan (toim. Jaana Lähteenmaa ja Sari Näre, 1992) oli tyttötutkimuksen pioneerijulkaisuja Suomessa. Lettejä seurasi Tulkintoja tytöistä (toim. Sanna Aaltonen ja Päivi Honkatukia) kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2002.

Näreen kommenttipuheenvuoron jälkeen virisi vilkas keskustelu tyttötutkimuksen muutoksista, jatkuvuuksista ja nykykeskusteluista. Vastaavaa keskustelua soisi käytävän enemmänkin tyttötutkimuksen sisällä – ehkäpä seuraavassa tutkijatapaamisessa!

Kolmikymppisen tyttötutkimuksen on helppo hymyillä, oppikirja on ulkona!

Kirjan myynti:

Kirjakaupat, Nuorisotutkimusverkoston verkkokauppa ja Vastapainon verkkokauppa

kirjan toimittajat Sanna Aaltonen, Karoliina Ojanen ja Heta Mulari

Avainsanat:

Entäs tytöt?

Kirja: Entäs tytöt – Johdatus tyttötutkimukseen

Toimittanut
Ojanen Karoliina, Mulari Heta, Aaltonen Sanna

Kustantaja: Vastapaino
320 s., nid.
ISBN 978-951-768-318-0

Ilmestyy elokuussa

Sukupuoli on yksi keskeisimmistä ihmisten elämää jäsentävistä tekijöistä ja nuoruus puolestaan yksi ihailluimmista ja kauhistelluimmista elämänvaiheista. Tyttötutkimus tarkastelee tyttönä olemisen merkityksiä, mahdollisuuksia ja rajoituksia. Se haastaa sukupuolineutraalia puhetta nuoruudesta ja lapsuudesta sekä tekee näkyväksi sukupuolittuneita mekanismeja, jotka vaikuttavat niin tyttöjen kuin poikien arkeen.

Entäs tytöt on ensimmäinen suomalainen tyttötutkimuksen oppikirja ja kaivattu yleisteos, joka valottaa tämän monitieteellisen tutkimusalan menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa. Teos tarjoaa yleisesityksen siitä, mitä suomalainen tyttötutkimus on, mistä se hakee vaikutteita ja miten sitä tehdään. Kirja koostuu tyttötutkimuksen oppihistoriaa ja nykyisiä kysymyksenasetteluja esittelevästä johdannosta sekä alan keskeisiä teemoja avaavista tutkimusartikkeleista.

Entäs tytöt on sekä opiskelijoille että tutkijoille tarkoitettu johdanto tyttötutkimukseen, mutta se tarjoaa tutkimukseen perustuvia näkökulmia ja pohdintoja myös muille tyttötematiikasta kiinnostuneille tai nuorten kanssa työskenteleville. Teosta voidaan käyttää oppikirjana ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä opetuksen taustamateriaalina peruskoulussa ja lukiossa.

Julkaistu yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa.

Avainsanat:
%d bloggers like this: